Vähäkangas sukuseura ry

Hussan vieraat

Hussan suvun juuret tulevat Emanueliin, Emanuelin poika Joonas muutti Oulaisiin  ja siellä tuli asuinpaikan mukaan sukunimeksi Hussa. Joonaksen elinvuodet 1842-1923. Joonaan lapsista kolme Anna Maria, Joonas ja Otto muuttivat USA:n 1800-luvun lopussa. Heidän jälkeläisiä vieraili Vähäkankaalla v 2008 ja nyt 6.8.2015 uudelleen. Mukana oli tietenkin myös suomalaisia Hussan suvun jäseniä. Kanadasta oli käymässä Carol Harvey os. Hussa ja Mahlon sekä heidän lasten lapsi Olivia Garnider. USA:sta New Mexicosta mukana Anne Wheelock-Gonzales sekä veljensä Dave sekä heidän puolisonsa Ernest Gonzales ja Joanne Bitsui. Annen lapsen lapsi Alex Gonzales oli myös mukana. Heidän isäntäväkenä olivat Kauko Hussa ja Kaisa Pietikäinen-Hussa sekä Eeva ja Paavo Hussa. Vieraat olivat Suomessa reilun viikon verran ja kulkivat Haaparannan ja Napapiirin kautta etelä-Suomeen. Carol ja Mahlon kävivät v 2008 myös täällä.

Pekka Vilkunan juhlapuhe

Koonnut Esko Saari

 

Esajas Efraimin poika Vähäkankaan kalenterissa on kirjoitus v 1878 miksi on tärkeää tietää esi-isistä ja menneistä polvista. Lähinnä Jumalaa meidän tulee kiittää ja esivanhempiamme siitä mitä me olemme ja mitä meillä on omaisuutta, esi-isiämme meidän tulee kiittää viljellyistä pelloistamme raivatuista teistämme järjestetystä yhteiskunnallisista oloistamme,  laistamme, sivistyksestämme, uskonnollisesta tiedostamme, kaikki se hyvä mitä nautimme ajattelemattakaan kuinka toisin saattaisi olla. Sitä ovat esi-isät vuosisatojen kuluessa työllä ja vaivalla otsansa hiessä kokoelleet ja sydänverellänsä suojelleet meidän, heidän perillistensä hyväksi. Suomen maa jolla meidän jalkamme astuvat on ääretön hautausmaa jonka hyväksi he eläessään niin hartaasti ovat työtä tehneet.

Monen monta polvikuntaa on näin yksi toisensa perästä on lähtenyt levolle työnsä jälkeen ennen kuin tämä maa ja kansa on tulleet siksi mitä se nyt on. Työ on edennyt hitaasti  sillä Suomi on pohjoisimpia maita mitä ihmisen käsi on ikinään saattanut viljavaksi niin viljavaksi että sivistyslaitoksia on kannattanut perustaa. Työ on edennyt hitaasti siitäkin syystä että meidän esi-isillämme ei ollut semmoisia työaseita, työkaluja eikä semmoisia tietoja eikä varoja jommoisia meillä on tätä nykyä käyttää siihen. Sitä suurempi halu meillä pitäisi olla oppia tuntemaan heidän ja sen aikaisen olojensa sekä heidän senaikaisia neuvoja voidaksemme oikein käsittää kuinka suuret haitat oli silloin voitettavana. Ja kuinka suunnatonta kärsivällisyyttä ja pitkää ja vaivalloista työtä entiset ajat vaativat ennekuin tämä maa saatiin asuttavaksi ja viljavaksi jälkeläisille.
Kuinka hyvin tämä 137 vuotta sitten tehty kirjoitus sopii tähän päiväänkin.

Vilkunan historiaa

Sitten keskityn enemmän Vilkunan historiaan. Juho ja Anna Vähäkankaan ainoa tytär Anna-Gretha vihittiin avioliittoon 14.4.1830 22 vuotiaana Pidisjärven Sarjankylästä kotoisin olevan Efraim Kallenpoika Harjun kanssa.  Aikakirjoissa kerrotaan Kallenpoikien olevan möreä-äänisiä, suurikokoisia ja villejä. Häät vietettiin Vähäkankaalla. Olihan isä Juho velvoittanut Jakobin, Efraimin ja Emanuelin järjestämään sisarelleen häät.  Nuoripari asettui aluksi asumaan Efraimin kotitilalle Sarjankylän Harjuun. Pidisjärvellä syntyi ensimmäinen lapsi Karoliina. 12.4.1834 perhe muutti Ylivieskan Raudaskosken kinkeripiiriin Juvolan tilalle, jossa samanaikaisesti asui Anna-Kreetan veli Fredrik perheineen. Sukunimenä Juvola. Lapsia syntyi lisää Efraim ja Maria. Perhe muutti 16.3.1836 takaisin Pidisjärvelle. Muutosta kertoo Nivalan kirja;
”Tänne latvapurojen vedenjakajalle saapui kesäkelillä 1835 (1836) Efraim Kallenpoika Harju. Hän oli Sarjankylän Harjun poikia ja kuului suureen ja villiksi mainittuun veljessarjaan. — Nuoren emännän perintölehmä ja muutama lammas talutettiin läpi metsien Vilkunoille. Siellä oli tyhjä navetta ja tyhjä tupa. Kun molemmat olivat erittäin ahkeria, emäntä lisäksi lujatahtoinen järjestyksen ihminen, alkoi nyypykki (uudistalo) virkistyä kunnon taloksi.— Anna-Kreeta ja Eppo lunastivat kruununtilan perintötilaksi 16.lokakuuta 1850 ja isossajaossa 1850-luvulla merkittiin rajat ja tehtiin pyykit. Vilkunasta tuli neljännesmanttaalin perintötila n:ro 11 Nivalan kylään. ”
Lujatahtoisuudesta kertoo vielä Kustaa Vilkuna kirjassaan Mukana maailmassa seuraavasti;
” Sekä August ja Heikki sattuivat syntymään kesällä (2.7.ja 24.8) mistä vanhaemäntä Anna-Kreeta, työteliäisyydestään tunnettua Ylivieskan Vähäkankaan sukua, sai aiheen moittia miniäänsä Liisaa. Hän näet piti sopimattomana ja uuden ajan veltostumista ilmaisevana seikkana sitä, että talon nuoriemäntä parhaana työaikana asettuu lapsivuoteeseen. —
Anna-Kreetan kotitalon pitkistä työpäivistä  kerrottiin iloisesti ja tahallaan liioitellen, että kun miehet iltamyöhällä heittivät kintaansa orrelle kuivumaan, ne heiluivat vielä, kun ne aamulla ani varhain nykäistiin jälleen käteen ja että sunnuntaiaamulla kirkkoon mennessä hiusten latvukset olivat vielä märkiä myöhäisen saunassa käynnin jäljiltä.”
Isojaon aikaan oli Efraim puhunut ettei oteta maata kovin paljoa kun tulee myös veroja, Anna-Kreeta oli sitten evästänyt Efraimia jakotilaisuuteen lähtiessä että ota vain niinpaljon kuin annetaan, kyllä niiden  kanssa pärjätään. Ja niin syntyi neljännesmantaalin tila.
Anna-Kreeta oli opettanut lasten lapset lukemaan ja niinpä he saivat, etenkin August, lukea ääneen sen aikaisia postilloja ja kirjoja talonväelle. Perheessä oli kolme tyttöä ja kolme poikaa.
Seuraava sukupolven vaihdoksen tullessa oli tytöt muuttaneet pois yksi Töllinperälle, yksi Vuolteenaholle  ja yksi Rautojalle.  Kusti jäi asumaan Vilkunaan,  Mannalle ostettiin Viljamaan tila naapurista  ja Heikille Hautalan tila myös naapurista. Kusti sai vaimokseen Liisa Kaarlelan joka tunnettiin jonkin verran taiteellisena ihmisenä.
Kusti tunnettiin kovana järjestyksen pitäjänä, olipa hän kerran riitautunut kovasti poikansa kanssa kun olivat jättäneet savenajossa lapiovehkeet lumeen piiloon eivätkä tuoneet niitä aittaan yönajaksi, ne oli pitänyt hakea yötä vasten kotiin. Toinen osoitus kovasta järjestyksestä on oikeuden pöytäkirjoissakin mainittu asia, Venäjällä vaihtui keisari ja kaikkien talollisten piti antaa vala keisarille. Kusti oli kuitenkin niinpaljon isänmaallinen että ei halunnut antaa keisarin valaa. Valatilaisuudessa Knuutin pihassa Nivalassa Kusti oli laittanut seipään päähän kinttaan ja piti sitä ylhäällä, no sehän huomattiin ja Kusti haastettiin käräjille keisarin häväistyksestä. Oikeuslaitos oli silloin paljolti ruotsinkielistä ja käyttivät erikoisia sanoja. Tuomarin mielestä Kustin seiväs asia ei ollut yksistään niin merkittävä että siitä olisi saanut tuomioita aikaan joten hän kysyi Kustilta oliko verot maksettu ajallaan, käyttäen sanaa ulosteot vero-sanan sijaan, Kusti totesi vakaasti että olen minä syöntini syönyt ja juomiset juonut mutta en ole takapuoleni puolesta lukua pitänyt. Valamiehistö totesi Kustin vähämieliseksi ja vapautti kaikista syytteistä.
Kustilla ja Liisalla oli kuusi poikaa. Kaksi pojista lähti opiskeleen, Kyösti ja Taneli, Arville ostettiin Seppälä ja Heikille Onnela. Aukusti jäi asumaan kotipaikalle, hän oli myös körttisten saarnamies. Suomessa oli 30-luvulla taloudellisesti kovat ajat ja Aukusti oli lupautunut takaajaksi hyvin monelle naapurille, siitähän seurasi kova velkaantuminen. Talo pelastui poikien Kustaan ja Joosen neuvokkuudella vaikeasta ajasta. Vilkunaan rakennettiin ensimmäinen AIV-torni ja painevedellä toimiva eläinten juottolaitos Nivalaan. Joosen 1. vaimo kuoli 1945 ja jäi viisi pientä lasta, toinen vaimo löytyi pian ja perhe-elämä jatkui. Joosen poika Pekka aloitti tilanpidon pienen lepovaiheen jälkeen 1970-luvulla. Pekan poika Ville jatkaa talonpitoa nyt Vilkunassa.
Vilkunan perheet ovat ymmärtäneet talon pitämisen jakamattomana olevan perusedellytys elinkelpoiseen talonpitoon. Vilkunan talo on ollut samalla suvulla nyt 165 vuotta.

Serkkutapaaminen

Jaakobin sukuhaaran Matti ja Johanna Visurin lasten lapset kokoontuivat la 6.6.2015 Ylivieskan Ammattiopiston tiloissa serkkutapaamiseen. Mukana oli serkkujen lisäksi myös Sirkka Hautamäki nuorin elossa oleva Matin ja Hannan lapsista. Paikalle oli saapunut 22 serkkua. Tapaamisen lopuksi teimme Kaljaasi Ansiolla matkan Maakallaan. Osallistujista on yhteiskuva galleriassa.

Sukukokouksen päätöksiä

Sukuseuran vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Tero Vähäkankaan. Tero on 35 vuotias veturinkuljettaja, asuu Vähäkankaalla, polveutuu Emanuelin sukuhaaraan. Hanna Karsikas Efraimin sukuhaara halusi luopua puheenjohtajan tehtävistä, mutta valittiin vielä hallituksen jäseneksi. Muut henkilövalinnat hallitukseen olivat, varapuheenjohtajana jatkaa Pekka Vilkuna Nivalasta, Anna-Kretan sukuhaara, muut hallituksen jäsenet Mervi Jutila Alavieskasta Efraimin sukuhaara, Irma Teirilä Oulusta Jaakobin sukuhaara, Annukka Latvala Seinäjoelta Emanuelin sukuhaara, Jouko Hannula Fredrikin sukuhaara, Tapio Vähäkangas Emanuelin sukuhaara ja Esko Saari  Jaakobin sukuhaara Ylivieskasta. Soile Saine Fredrikin sukuhaara Kokkolasta halusi jäädä pois hallituksesta. Toiminnantarkastajina jatkavat Irma Haapala ja Marja-Leena Sorvisto.
Taloudellisista asioista merkittävin päätös oli määrätä vuotuiseksi jäsenmaksuksi 15€.
Toimintasuunnitelman mukaan seuraava sukujuhla järjestetään viiden vuoden kuluttua v 2020.

Sukujuhlan ohjelma

PÄÄJUHLAN OHJELMA

TERVEHDYSSANAT
HANNA KARSIKAS sukuseuran puheenjohtaja

YHTEISLAULU SUVIVIRSI

JUHLAPUHE
PEKKA VILKUNA sukuseuran varapuheenjohtaja

MUSIIKKIA
SAVOLAISEN TYTÖT

DNA-TUTKIMUS SUKUTUTKIMUKSESSA
SATU PERTTUNEN

MUSIIKKIA
LAULUYHTYE KUUTAMA

VAPAA SANA
SUVUN JÄSENTEN TERVEISIÄ

MUSIIKKIA
SARI VÄHÄKANGAS, kanttori
TUOMO HIRVI, viulisti

PÄÄTÖSSANAT
JOUKO HANNULA

YHTEISLAULU KYMMENEN VIRRAN MAA

YHTEISLAULUJEN SÄESTYS JA JUONTO
ANNUKKA LATVALA sukuseuran sihteeri

Muistolaatta

Esantalon aitan seinässä on messinkinen laatta. Sukuseura hankki valetun laatan Raahesta ja juhlallisesti pidettiin laatan paljastustilaisuus ti 6.8.2002 fanfaarien soidessa.

Sukuseuran puheenjohtaja Jouko Hannula toi paljastuspuheenvuorossa esille suomalaisten historian ankarista vaiheista, jonka kautta nykyiseen yltakylläisyyteen on kuljettu. Hannula kehoitti kiitollisuudella muistamaan esi-isiämme, jotka ovat luoneet hyvinvointimme perustan. Aina emme ole olleet yksi maailman rikkaimmista maista. Menneiden aikojen köyhyys ja ankarat olosuhteet opettivat esi-isämme raakaan työhön. Uudelle sukupolvelle on haluttu aina itseä paremmat elinolosuhteet ja esimerkiksi koulutukseen on panostettu. Tuloksena on tämän päivän tasa-arvoinen koulutus ja terveydenhoito.

Esantalo, jonka pihapiiriin laatta sijoitettiin, on varmasti oikea paikka suvun esi-isän muistamiseen. Juho Antinpoika (1763-1840) asui nimittäin samaisella mäellä vuodesta 1813 lähtien Anna-vaimonsa (1770-1859) kanssa. Juho Antinpoika sai tilan perintö- eli verotilaksi Suomen Keisarillisen Senaatin päätöksellä vuonna 1823.

esko

muistotaulu02

Kokouskutsu ja juhlaohjelma

Akustiikassa avataan ovet klo 10.00, jolloin on esillä aulan tiloissa käsitöitä, nukkeja, soittimia, valokuvia aikaisemmista sukujuhlista. Seuran jäsenyysasioita ja henkilötietoja voi täydentää myös. Myyntitavaroina on kortteja, sukuviiri ja muutama kirjakin ja runovihkoja. Tervetuloa tapahtumaan.

Kokouskutsu

Sukukokous pidetään sukujuhlien edellä Ylivieskan Akustiikassa la 13.6.2015 klo 11.00. Asioina ovat sääntömääräiset tilienkäsittely ja henkilövalinnat. Lisäksi käsitellään sääntömuutos asia koskien sukukokousten väliaikaa.

Juhlaohjelma

Ruokatarjoilu klo 12.00-13.00 Akustiikan ruokasalissa

klo 13.00 alkaa varsinainen juhla

Avaussanat seuran puheenjohtaja Hanna Karsikas

Kymmenen virranmaa laulua ja musiikkiesitys

Juhlapuhe kansanedustaja, seuran varapuheenjohtaja Pekka Vilkuna

Kuutaman lauluesityksiä

Esitelmä DNA:n käytöstä sukututkimuksessa, Satu Perttunen

Lauluesitys

Yhteislaulua, Pohjoispohjalaisten laulu

Lopuksi kahvi- ja kakkutarjoilu

Sukutapaaminen 2014

Ensimmäisestä sukujuhlasta on nyt kulunut 20 vuotta. Sen vuoksi pidettiin pieni tapahtuma kyläpuistossa su 3.8.2014. Tapahtuman aloitimme käymällä muutamalla lähialueen haudalla. Ylivieskan kirkkomaalla on suvun muistomerkki v 1997 julkistettu, sinne veimme kukkia. Suvannon hautausmaalla on alkusisarusten vanhimman Jaakobin hautakivi, samassa kivessä on myös hänen poikansa Gustavin tiedot. Kustaa kuoli ennen Jaakoppia. Veimme kukkia. Matkalla Nivalassa olevalle alkusisarusten ainoan naisen Anna-Kreetan haudalle poikkesimme Visurissa talonpaikalle jota serkukset vaihtoivat keskenään edestakaisin, talojen paikka on näkyvissä, vanhoja rakennuksia ei ole enään. Anna-Kreetan hauta on ollut alkuaan Nivalan kirkkomaalla, mutta omaiset ovat saaneet luvan siirtää hautakiven Uudelle hautausmaalle muiden Vilkunan hautojen joukkoon.

Tämän kierroksen jälkeen riensimme Vähäkankaan kyläpuistoon pitämään pientä tilaisuutta laulun ja soitannan merkeissä. Sukuseuran viiri luovutettiin sukujuhlien toiminnassa monesti mukana olleille, Jorma Pudakselle, Heikki Kankaalle ja Heidi Herraselle. Aikaisemmat puheenjohtajat Urho Vähäkangas ja Jouko Hannula palauttivat mieleen asioita ja tuntemuksia  sukuseuran tiimoilta.  Annukka Latvala laulatti osallistujia ja Heikki Kangas säesti hanurilla. Kahvin ja makkaran nauttimisen jälkeen voitiin porista muista asioista. Mukana oli n 60 henkilöä.

Esko Saari

Sukuseuran säännöt

Vähäkangas Sukuseura ry:n säännöt

1.§ NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Vähäkangas sukuseura ry, kotipaikka Ylivieskan kaupunki ja toimialue koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi tai seuraksi.

2.§ TARKOITUS JA TOIMINTA

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura pyrkii;

järjestämään yhteisiä kokouksia. sukupäiviä, retkiä ja muita seuran toimintaan liittyviä tilaisuuksia

keräämään ja arkistoimaan sukua koskevaa tietoutta sekä saattamaan sitä jäsentensä tietoon

harjoittamaan sukuseuran tarkoitusperiä edistävää julkaisutoimintaa sekä

pitämään luetteloa suvun jäsenistä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan testamentattua tai lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää keräyksiä ja arpajaisia. Seura voi omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

3.§ JÄSENET

Sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt.

Sukuseuran jäsenet hyväksyy seuran hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.

Jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Seuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta korkean iän, sairauden tai muun syyn aiheuttaman maksukyvyn heikentymisen perusteella.

Sukuseuran ainaisjäseneksi katsotaan jäsen, joka yhdellä kertaa suorittaa jäsenmaksun kymmenkertaisena.

Seuran jäsenen alle 18-vuotiaat lapset voivat liittyä seuraan nuorisojäseninä, jotka ovat vapaat jäsenmaksusta ja joilla ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.

Hallituksen esityksestä voi vuosikokous kutsua sukuseuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta.

Sukuseuran jäsenluetteloa pitää seuran hallitus.

4.§ HALLITUS

Sukuseuran asioita hoitaa seuran hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme (3) ja enintään (5) muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta seuran sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

5.§ SUKUSEURAN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Sukuseuran nimen kirjoittaa seuran puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä seuran sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

6.§ TILIT

Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi ja toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään seuraava maaliskuun aikana. Tilintarkastajien lausunto tilien ja seuran hallinnon tarkastuksesta on jätettävä hallitukselle viimeistään seuraavan toukokuun kuluessa.

7.§ SEURAN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Seuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

8.§ SEURAN KOKOUKSET

Seuran vuosikokous pidetään joka kolmas (muutos ehdotus kolmas-viides) vuosi hallituksen määräämänä päivänä huhti-syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Seuran kokouksessa on jokaisella edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokousten puheenjohtajan kannattama mielipide.

  1. § VUOSIKOKOUS

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaski ääntenlaskijaa;
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
  5. esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot vuosikokousten väliseltä ajalta;
  6. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksu seuraavalle toimikaudelle;
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut jäsenet;
  9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä seuraavaksi toimikaudeksi;
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10.§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SUKUSEURAN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai sukuseuran purkamisesta.

Sukuseuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Sukuseuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Hyväksytty seuran perustavassa kokouksessa 30.4.1995 ja yhdistysrekisterissä 30.5.1996.

Rekisteriseloste

Sukuseura pitää henkilörekisterilain alaisena luetteloa henkilöistä.

Rekisteriseloste:

Henkilötietolaki (523/99) 10 § Laadittu 19.7.2005 Esko Saari

1. Rekisterinpitäjä:
Nimi: Vähäkangas Sukuseura ry
Yhteystiedot:
Osoite: Kiviojantie 11, 84100 Ylivieska
Puhelin: 08 422723
Sähköposti: esko.saari@kotinet.com

2. Rekisteriasioista vastaava henkilö:
Esko Saari

3. Rekisterin nimi: Vähäkangas Sukuseura, tietokanta

4. Rekisterin käyttötarkoitus:
Hakemisto sisältää tietoja henkilöistä, jotka polveutuvat 1737 Iissä syntyneen ja Ylivieskassa asuneen Anders Kuulan joka eli 1737-1795 sekä tällaisen henkilön puoliso, lapset ja viimemainittujen puolisot.

Jäsenluettelon ylläpito sukututkimusta sekä sukutiedotteiden toimittamista ja muuta yhteydenpitoa varten. Sukuseura voi käyttää sukurekisterin sisältämiä tietoja toiminnan kehittämiseen ja tilastollisiin tarkoituksiin. Sukuseura voi julkaista sukurekisterin sisältämiä tietoja sähköisenä tai kirjallisena, ellei sukurekisteriin kuuluva sitä erikseen kiellä (ks. kohta 9).

5. Rekisterin tietosisältö
Hakemistoon tallennetaan henkilön etunimet, lempinimet, sukunimet, sukupuoli, syntymäaika, syntymäpaikka, kuolinaika, kuolinpaikka, hautaamisaika, ja -paikka, ammatti, vihkimisaika ja -paikka, osoite- ja puhelintiedot, kuvia ja ääninäytteitä.

6. Säännönmukaiset lähteet
henkilön itsensä ilmoittamat tiedot
henkilön sukulaisten ilmoittamat tiedot
matrikkelit ja muut julkaisut
sukututkimuksen perinteiset arkistolähteet
Väestörekisterikeskus.

7. Säännönmukaiset tietojen luovutukset
Sukuseura voi luovuttaa sukurekisterin tietoja sukututkimukseen, sukuseurojen yhteistoimintaan liittyvissä tapauksissa Henkilötietolain 26§ sallimissa puitteissa.

8. Rekisterin suojauksen periaatteet
Elektroninen aineisto:
Tiedot sijaitsevat rekisterinpitäjän tietokoneessa, joka on suojattu Symantec Nortonin viruksentorjunta- ja palomuuriohjelmalla.

Manuaalinen aineisto:
Tietoja säilytetään sukuseuran arkistossa rekisterinpitäjän asunnossa.

9. Tarkastusoikeus
Hakijalla on henkilötietolain 26§ mukaan oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja on tallennettu hakemistoon. Tarkastuspyyntö lähetetään kohdassa 1 mainitulle henkilölle kirjallisesti ja omakätisesti allekirjoitettuna.

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 5.4.2008